Valokuvatorstai täyttää 2 vuotta. Paljon onnea !
Meneillään on jo 91.haaste
Tämän viikon aiheena on juhlan kunniaksi
2
Kyllä kaksin on aina mukavampaa
olet sitten pieni...
...tai vähän suurempi
sunnuntai, 1. kesäkuu 2008
Valokuvatorstai täyttää 2 vuotta. Paljon onnea !
Meneillään on jo 91.haaste
Tämän viikon aiheena on juhlan kunniaksi
2
Kyllä kaksin on aina mukavampaa
olet sitten pieni...
...tai vähän suurempi
sunnuntai, 1. kesäkuu 2008
Tällä viikolla Koirakuvat-viikkohaasteen aiheena on väri.
Meidän cairnterrierit ovat molemmat punaisia.
Nappi on punabrindle ja Rasa punainen. Napin turkin punainen väri näkyy enää vain vähän, sillä se peittyy harmaaseen kun turkki on kasvanut pidemmäksi.
Tässä pentukuvassa punainen väri näkyy vielä selvästi.
Rasan väristä ei ole epäselvyyttä. Se on PUNAINEN.
sunnuntai, 18. toukokuu 2008
Koirakuvat viikkohaasteessa on aiheena TYÖ
Meillä joutuu koirakin (puutarha)töihin, kun ihmisiä laiskottaa :)
Välillä ehtii tekemään omiakin kaivuutöitä.
"Älä häiritse, minulla on TÖITÄ"
sunnuntai, 18. toukokuu 2008
Tällä viikolla Kissakuvahaasteen aiheena on Laukku, Reppu tahi Kassi
Kyllä minäkin tykkään kaikenlaisista laukuista ja kasseista. Nykyisin lempipaikkojani on maata koulureppujen päällä. Siitä ei valitettavasti ole kuvaa, sillä niiden päältä minut häädetään pikapikaa pois.
Paperikassi on kiva, koska sen sisälle voi piiloutua ja se rapisee ihanasti ja sitten kun kyllästyn siihen, voi sen vaikka repiä kappaleiksi !
maanantai, 28. huhtikuu 2008
Kissakuvahaasteen tämän viikon aiheena on PEHMEÄ
"Pehmeä kuvaa monen kissan turkkia, mutta myös luonnetta. Usein sillä hurjimmallakin kollinroikaleella tai kiivaimmalla emokissalla on myös pehmeä puoli."
Kyllä minäkin olen ihana ja pehmeä, niin luonteeltani kuin turkiltani. Mutta ettei menisi aivan omakehun puolelle, (vaikka kuka sen kissan hännän nostaa, ellei...vaikka eihän mulla ole häntää ollenkaan !) laitetaan tähän kuva Meidän Vanhasta Harmaasta joka oli löytökissa. Missä lie viettikään villiä kollinelämää elämänsä alkuajat. Kotikissaksi muutettuaan, se tuimasta ilmeestään huolimatta oli varsin pehmeä ja hellä. Minut se monta kertaa löylytti, mutta täytyy myöntää, aivan aiheesta. Olin nuorempana aika riiviö toisinaan.
Vanha Harmaa piti myös oikeudenmukaisesti kuria ja järjestystä meidän koirille. Mutta pentuihin se suhtautui erittäin huolehtivaisesti. Minä en ole koskaan koiranpennuista perustanut, pysyttelen mielummin pois niiden tieltä. Vanha Harmaa sensijaan hoiti ja koulutti monta eri rotuista pentua. Välillä kokonaisen pentueen. Tässä kuvassa on viimeisin pentu, Rasa. Sitä ei Vanha Harmaa jaksanut aikuiseksi kasvattaa, sillä vanhuus ja sairaus tuli, yli viidentoista vuoden jälkeen. Muistona kuitenkin kuva jossa Vanha Harmaa tarjoaa pehmeän pieluksen pennulle.